Maakuoppa, köyhän koti
Suomen maatalousmuseo Saran vaihtuvien näyttelyiden tilassa on kuluneen vuoden 2026 aikana mahdollista tutustua suomalaiseen maalaisköyhälistöön Köyhät ja maattomat -näyttelyn kautta. Näyttely on toteutettu Työväenmuseo Werstaan ja Saran yhteistyönä. Näyttelyn kenties huomiota herättävin elementti on siihen rakennettu maakuoppa-asunnon interiööri. Köyhiä ihmisiä asui maakuoppiin kaivetuissa asumuksissa Suomessa vielä 1900-luvun alussa. Millaisia asumuksia ne olivat? Miksi ja miten niihin päädyttiin asumaan?
Vetoisaa hökkeliä hiukan parempi vaihtoehto
Maakuoppa-asumus on osittain maan alle kaivettu asuinrakennus. Vanhoja suomalaisia maakuoppa-asumuksia ei ole tiettävästi säilynyt nykypäiviin, ja niistä on hyvin vähän tutkimustietoa. Maakuoppa-asumuksista on kuitenkin olemassa muun muassa valokuvia, muistitietoa sekä joitakin arkeologisia löydöksiä. Ruotsin puolella on olemassa fyysisiäkin kuoppa-asumuksia, mutta niistäkin useat ovat rekonstruktioita.
Kuoppa-asumuksia on todennäköisesti rakennettu Suomessa jo kivikaudella. Maakuoppa oli tavallaan sopeutuma pohjoiseen ilmastoon, sillä maalämpöä hyödyntävä kuoppa oli talviaikaan maan päälle rakennettua, huonosti eristettyä hökkeliä lämpimämpi vaihtoehto. Kuoppakoteja kaivettiin täällä tiettävästi vielä toisen maailmansodan jälkeisessä asuntopulassa. Asuntojen lisäksi saunoja ja navettoja voitiin rakentaa kuoppiin. Muun muassa metsätyömiesten kämpät saattoivat olla maakuoppiin kaivettuja.
Kuoppakoti kannatti kaivaa rinteeseen. Sen seinät vuorattiin kivillä ja puulla. Maalattia tampattiin tiiviiksi ja oviaukkoon, sen viereen tai yläpuolelle sijoitettiin ikkuna tuomaan valoa sisälle. Muutama hirsikerros tai pelkkä katto savupiippuineen kohosi maanpinnan yläpuolelle. Rakennusmateriaalina käytettiin milloin mitäkin oli saatavilla, luonnonkiviä, maa-ainesta, puuta sekä kierrätys- ja rakennusmateriaaleja. Piipunhatuksi kelpasi vaikkapa vanha ämpäri ja kattomateriaaleiksi sammal, laudat ja viikatteen varret. Kuoppakoti saattoi olla pinta-altaan alle 9 neliömetriä, ja siitäkin neljäsosan lohkaisi suurikokoinen, lämmönlähteenä toiminut uuni.
Tilapäisratkaisu vai pysyvä koti?
Kuopissa asui niin yksineläjiä kuin monilapsisia perheitäkin. Monet maaseudun köyhät majoittuivat loisina tilallisten saunoihin tai tupien nurkkiin. Omaa rauhaa arvostavalle ihmiselle tai perheelle maakuoppa saattoi ehkä tuntua kaikesta huolimatta toisten nurkissa pyörimistä mukavammalta vaihtoehdolta. Kuoppia saatettiin kaivaa joko maanomistajan luvalla tai luvattomasti.

Maakuoppa saattoi olla tilapäinen tai pysyvämpi asumisratkaisu. Esimerkiksi köyhä aviopari tai lapsiperhe saattoi muuttaa aluksi maakuoppaan ja rakentaa myöhemmin kunnollisen hirsimökin. Kaikilla ei kuitenkaan ollut varaa tai keinoja parempaan. Lapsikatras ehkä kasvoi ja talohaaveet karkasivat vuosien kuluessa ja rahan puutteessa yhä kauemmas. Väliaikaiseksi tarkoitetusta kuopasta saattoi muodostua pysyvä koti, jossa asuttiin vuosia ja vuosikymmeniäkin. Köyhät yksineläjät tai pariskunnat saattoivat viettää vanhuuden päiviään kuopassa.
Porin kuoppakaupunki
Poriin syntyi vuoden 1852 tuhoisan tulipalon jälkeen jopa kokonainen ”kuoppakaupunki”, eli maakuoppa-asumuksista koostunut asuinalue. Tulipalo teki tuhansista porilaisista kodittomia, ja köyhimmät kaupunkilaiset päätyivät hätäratkaisuna kaivamaan kodeikseen kuoppia.
Alun perin tilapäisratkaisuiksi tarkoitetuista kuoppa-asumuksista muodostui pysyvää asutusta, kun köyhillä asukkailla ei ollutkaan kalliiden tonttihintojen vuoksi varaa muuttaa niistä pois. Kuoppakaupunkilaisten elinolot herättivät yhteiskunnallista keskustelua, ja lopulta Porin kaupunki määräsi alueen purettavaksi 1860-luvulla. Viimeiset kuopat hävitettiin kuitenkin vasta 1890-luvulla.
Oma kuoppa kullan kallis?
Millaista kuopassa asuminen sitten oli? Muistitietojen perusteella siellä oli ainakin ahdasta, kosteaa ja huono ilmanlaatu. Keväällä lumien sulaessa katto saattoi vuotaa ja kuopan lattia tulvia. Asuinkorkeus oli usein hyvin matala ja selkä suorana seisominen onnistui ehkä vain asumuksen keskellä, jossa katto oli korkeimmillaan.

Maakuoppien sisätiloja ei ole juurikaan valokuvattu, ja arkeologista tutkimusta on kovin vähän, joten kuoppien sisustuksesta ei ole saatavilla kovin yksityiskohtaista tietoa. Muistitietoaineistoista selviää kuitenkin joitain piirteitä. Tilaa oli vähän, joten tavaroita säilytettiin ripustettuina kattoon ja seinille. Sänkynä saattoi toimia puinen makuulaveri, johon asukkaat mahtuivat vieri viereen köllöttelemään. Ruoka valmistettiin ulkona erillisessä keittokodassa.

Ihminen haluaa usein tehdä asuinympäristöstään mahdollisimman mukavan ja viihtyisän. Jos kuopassa asuttiin vuosia, sitä ehkä paranneltiin esimerkiksi laudoittamalla lattia ja rappaamalla seinät. Harvinaisessa, ruotsalaisesta maakuoppakodista otetussa valokuvassa näyttää jopa varsin kodikkaalta: on pitsiverhoa, kukkia ja lehtileikkeitä seinillä. Köyhien ja maattomien kuoppa-asunnonkin seinälle on laitettu suojelusenkeliaiheinen postikortti kertomaan, että kuoppien sisustus ja siisteys riippuivat varmasti siitä, millaisia persoonia ja millaisessa tilanteessa eläneitä ihmisiä niissä asusti.

Mitään erityisen mukavaa ja nostalgista maakuoppa-asumuksista lienee kuitenkaan turhaa etsiä. Lähtökohtaisesti niissä oli kyse vähävaraisten ihmisten asumuksista, joihin päädyttiin parempien vaihtoehtojen puutteessa. Ei ole sattumaa, että ne ovat hävinneet suomalaisesta rakennuskannasta samalla, kun suomalainen maalaisköyhälistökin on väestönosana kadonnut vaurastumisen ja hyvinvointivaltion kehityksen myötä.
Kirjoittaja Riikka Soininen työskentelee Sarka-museossa amanuenssina ja on vastannut Köyhät ja maattomat -näyttelyn tuotannosta sekä suunnitellut näyttelyyn toteutetun maakuoppa-asumuksen.
Lisätietoa maakuopista:
- Miettinen, Veikko: Maakuoppamökkejä ja suakkunoita Suhmurasta. Pyhäselän kotiseutuyhdistys 1995.
- Elävä arkisto: Suomen köyhin kunta https://yle.fi/a/20-82093
- http://puumalanperinne.blogspot.com/2018/06/maakuoppa-asumista.html
- http://kuopanreunalta.blogspot.com/2016/04/ensimmaisena-suomessa-makitupalaisten.html
- https://digitaltmuseum.org/0210115404294/interior-man-sitter-vid-slagbord-och-laser-a-nymans-ryggasstuga-vid-valan
- https://digitaltmuseum.org/011013842972/interior-fran-backstuga-vid-linnabacken-torsas-smaland-affisch-for-skandinaviska